Etusivu » Drama » Näyttelijöiden ulkonäkö sopivaksi

Näyttelijöiden ulkonäkö sopivaksi

  • Lähetetty: lokakuu 14, 2018
  • By:  
  • Categories: Drama 
  • Kommentit pois päältä artikkelissa Näyttelijöiden ulkonäkö sopivaksi

Kun luetaan jotain tarinaa kirjasta, mielikuvitus piirtää mieleen aina kuvia: minkä näköinen mikäkin sankari on, mitä maisemia on ympärillä, miten joku hymyilee ja kuinka toinen itkee. Näyttelijätkin pitää saada sellaisiksi, että myös heidän ulkonäön kautta kulkee käsikirjoituksen viesti – ja oikea ulkonäkö vaikuttaa monesti siihen, meneekö viesti halutulla tavalla perille.

Puvustaja Ei Ompele

Puvustaja on teatterissa tärkeässä asemassa. Elokuvamaailmassa puvustaja toimii pukusuunnittelijan assistenttina ja käytännössä tottelee tämän käskyjä, kun taas teatterissa puvustaja on samalla pukusuunnittelija, jonka vastuulla on näyttelijöiden vaatetuksen soveltuvuus esitykseen. Puvustajat eivät ole ompelijoita ja vaikka he voivatkin tehdä sauman tai pari tarpeen vaatiessa, heidän päätehtävänä on kuitenkin ilmaista esityksen idea vaatetuksen kielellä tukemalla näyttelijöiden roolityötä pysyen samalla esityksen kokonaisuuden raameissa. Tällainen työ saattaa vaikuttaa helpolta, hauskalta ja leppoisan luovalta kunhan tykkää räteistä, mutta todellisuudessa puvustajana menestyminen vaatii erittäin laajaa yleissivistystä, käsitystä historiasta ja yhteiskunnan kunkin ajan pukukoodeista – ja tämän lisäksi puvustajan tekemä suunnittelutyö on useimmiten yhden ihmisen harteilla, jonka työvälineitä ovat kynä, paperi ja kangasmallit.

Puvustaja Ei Ompele

Voisi ajatella, että siinä se asia on, mutta edellä avattuun laatutekijään pitää lisätä vielä kustannukset ja aikataulut, jotka ovat yleensä tiukoilla. Puvustaja ei käytä suunnittelutyössään ainoastaan omaa luovuutta ja käsikirjoituksen näkemystä, vaan kuluttaa budjettia harkitsevasti ja suunnittelee sekä pääpiirteiset aikataulut että miettii teatteriesityksen aikana tapahtuvaa toimintaa: kun näyttelijän pitää vaihtaa ulkonäköä parin minuutin aikana ja lennähtää takaisin näyttämölle, puvut eivät saa olla vaikeita. Teatterityölle on tavanomaista samojen vaatekappaleiden käyttö eri skenaariossa, jos puvustaja osaa luoda vaatetuskokonaisuuksia olemassa olevasta puvustosta, ja tällä tavalla menetellen puvustaja myös säästää teatterin rahoja. Joidenkin ihmisten on vaikea kestää kritiikkiä, mutta puvustajalta se pitää onnistua ja hyvin: hänen tekemänsä työ menee aina ison yleisön arvioitavaksi, ja vaikka kritiikki olisikin täysin ammattitaidotonta, se on palautetta. Kun puvustajan työtä ei huomata, se on tehty hyvin; kun sitä kehutaan – puvustaja on onnistunut erinomaisesti, mutta pienikin virhe on yleensä jo ison kritiikin syy. Puvustaja nimittäin myös valvoo pukusuunnittelunsa toteutusta, joten pukijoiden, puvustonhoitajan tai vaatturin virhe on taas saman puvustajan vastuulla, jonka alaisia nämä erehtyvät kaverit ovat. Puvustajaksi opiskelu voi tapahtua niin toisen asteen opiskeluna kuin korkeakouluissakin, riippuen tosin tulevan pukusuunnittelijan tavoitteista ja lahjakkuudesta.

Joka Ihmisen Naama On Käytettävissä

Siitä on jo aikaa, kun teatterin päätyökaluja olivat maskit. On niitä tänäkin päivänä satunnaisesti käytössä, mutta pääosin näyttelijöiden ulkonäön muutostyötä tekee maskeeraaja, jonka vanhempia työnimityksiä ovat naamioija tai naamioitsija. Maskeeraaja on harvemmin ainoastaan teatteriin keskittynyt – ainakin uran alussa ammattitaitoa hankitaan vaikka mistä: baletista, elokuvista, karnevaaleista, festareista ja muista julkisista tapahtumista, missä ihmisen ulkonäön muutokset ovat osa tunnelmaa. Teatterissa työskentelevä maskeeraaja soveltaa taiteellista näkemystään ja eri aikojen sekä eri tyylien tuntemusta luodessaan yhteensopivia kokonaisuuksia esityksen juonen, puvustuksen ja valaistuksen kanssa – ja muun muassa kampaukset, viikset ja parrat ovat myös maskeeraajan vastuulla. Maskeeraus ei välttämättä tarkoita näyttelijän ulkonäön merkittävää muuttamista, vaan lähinnä sen sovittamista tarvittuun tyyliin: tavalliset hyvät kasvot on joskus tarve saada näyttämään sairaan ihmisen kasvoilta, tai esimerkiksi kampausta voi muuttaa 2000-luvun tyylistä 1960-lukuun, mikä edellyttää roolianalyysin tekoa ja erinomaisia kädentaitoja. Puvustajasta poiketen, maskeeraaja pitää itse huolta omista työvälineistään hankkien sekä meikit että maskeeraukseen tarvittavat välineet, ja niiden kaikkien pitää vastata ajankohtaisiin hygienia- ja turvallisuusvaatimuksiin.

Joka Ihmisen Naama On Käytettävissä

Sekä puvustajan että maskeeraajan työ on mielenkiintoista, luovaa ja usein myös kiireellistä. Vastuu on suuri, sillä pienempikin virhe näkyy kauas, kun taas hyvin tehty työ jää yleensä katsojien huomion ulkopuolelle ja sulautuu esityksen juoneen, tyyliin ja tunnelmaan. Kun kaipaa teatteritöitä, mutta ei uskalla tulla näyttelijäksi ja on varmuutta omasta muototajusta, puvustajan tai maskeeraajan ammatit ovat sopivia opiskella ja aloittaa uusi ura.